“ Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhteinen näyttely, Enâmeh láá mii párnááh, avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa.
Saamelaisessa kulttuuriympäristössä yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Saamelainen muistiteto on kantanut luonnon ja yhteiskunnan muutosten yli sukupolvesta toiseen. Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohdimme, miten menneisyys elää meissä. Jokaisessa elää monimuotoinen eri aikakausien perintö, jonka avulla sopeudumme muutoksiin ympärillämme.”
Sijdâ nettisiijđoh, 2022
Sämimuseo Siida já Paje-Laapi Luándukuávdáš Siida uđâsmittum uáivičáitáldâh lii luhostum maaŋgâ uáinust. Veikâ oovdeb, jo masa 25 ihheed puáris fijnâ čáitáldâh lâi killám ääigi olâttâs pyereest, lâi kuittâg-uv jo äigi uđđâ čáitáldâhân. Puáris čáitáldâh nuuvâi uđđâ ihetuháttân já kuođij ávusin sämmilâšvuođâ tile tááláá ääigist já puátteevuođâst, mut uđđâ čáitáldâh kiäččá jo ovdâskulij-uv.
Uđđâ piegah uáinojeh čáitálduvâst
Siida orroom ääigi museosyergi lii váldám stuorrâ laavhijd ovdâskulij. Ohtâ ovdâmerkkâ tast láá puáris sämikáálvuh, moi macâttem Aalmugmuseo nurâlduvâin maasâd Sämienâmân juhluu čohčuv 2021. Čáitálduvâst kulloo sämmilij jieijâs jienâ eenâb ko ovdil, já sämmiliih já sämmilij fiäráneh láá puohtum čáitálduv váimusân.
Čáitáldâh lii finnim noomâs anarâš Kuobžâ Saammâl Maati, Matti Morottaja, tiivtâst. Enâmeh láá mii párnááh -čáitáldâh savâstâl moonnâm aigijgijn já tááláá aigijn, mut kiäččá meid puátteevuotân.
“Puoh pyeremus, čáitálduv uáivipargo ij oro lemin máttááttiđ eenâblovo ulmuid uđđâ aašijd, peic faallâđ sämmiláid ennuv: piäsá tubdâđ jieijâs huolhijd, ustevijd, soojijd, káálvuid já ohtâsâš fiäránijd historjást já tááláá ääigist, mii taha oohtânkuullâm tobdo já pyeri mielâ – tääbbin lii torvolâš leđe sämmilâš. Čáitáldâh oro lemin sämmilij muštem já muštâlem já oro faalâdmin máhdulâšvuođâ dialogin siärváduvváin.”
Puoh aašijd iä lah čielgim iäge tulkkum – sämmilâš tobdá fiäránijd já jurduid, ige puoh tot taarbâš leđegin ávusân iärásáid.
Maht rašes teemah láá uážžum saje
Čáitáldâh lii uáli visuaallâš já taaiđâtyejeh (omd. Outi Pieski ja Lada Suomenrinne), moh láá valjeest, adeleh máhđulâšvuođâ feeriđ sämmilâšvuođâ já tave luándu meiddei taiđuu peht. Puáris čáitálduvâst uápis vyehi tuáimá ain: iveääigih pirâstiteh kulttuur kaskoo viste, já luándu já kulttuur láá nuhâmettum ohtâvuođâst nubijdis.
Teevstâi meeri lii määššil, mut teevstah adeleh tehálumos tiäđuid. Tot, kote haalijd, puáhtá vuáijuđ padij peht mon peri fáádán. Päädih já eres uđđâáigásâš tekniikeh taheh máhđulâžžân uđâsmittiđ čáitálduv älkkeebeht ko ovdil. Ovtâskâs sitaateh, moh láá pajedum luuhâmnáál tego aforismih, já tiätutekstâloováh láá vyemiliih já vaikutteijeeh, mut toh iä volliit teikâ suujât lohhee.
Teevstâi peht čalmeest kolgá tyellittälli koonjâl, tyellittälli muáđoin almostuvá moje. Lii tuáivumist, ete meiddei eenâblovo keččeeh pyehtih tutkâđ vaigâdis-uv fáádáid tai sitaatij áánsust. Sämmilâžžân kiävru, ko vaigâdis fáádáh-uv láá puohtum čoolmij oovdân. Čáitáldâhuásih asâttâhääigist, äldisevakkoin já nuorttâlii asâidutmist Suomân kuoskâtteh já vaarâ hirmástuteh-uv maaŋgâid. Sämmilij jieijâs fiäráneh ohtâsâškode nubástusâin puátih pyerebeht uáinusân ko ovdil. Čáitáldâh puávtáččij vaarâ toimâđ sämmiláid kiäinun kieđâvuššâđ historjá pohčâsijd já tom, maht toh ain vaigutteh mijjân.
Puoh kulmâ Suomâ peln sämikielâ uáinojeh já kullojeh čáitálduv čoođâ, já ovdâmerkkâ Lasâlávvu-muusikvideost (Heidi Gauriloff, Hildá Länsman, Mikkâl Morottaja ja Ailu Valle) puoh kulmâ kielâ siämmáá taaiđâtyejeest. Nuorttâlâšvuotâ lii finnim čielgâsávt eenâb saje ko puáris čáitálduvâst, eromâšávt suáti- já evakkoiäigi lii puáttám uáinusân. Puoh iäláttâsah láá uáinusist viehâ šiev täsitiädust. Tyeji, uuđâs já puáris, lii ennuv uáinimnáál. Liijká Kietâruottâs sämmilâšvuotâ lii čáitálduvâst vääniht, siämmáánáál ko ubâ Sämieennâm vijđes uáinu.
Laiđiittâsčáitálduv láávu tullâsojijnis já spejâldistum čuovâkuvijnis lii čuálččáás ubâlâšvuotâ. Lii suotâs tubdâđ kuuvij ulmuid. Tyellittälli lii šaali, ko kuuvij ulmuuh iä lah nomâttum (Tivvojum 8.7.: Kuuvij ulmui noomah liččii lam padijn, mutâ muoi iän kavnâm taid). Kovvejeijeehkin iä lah nomâttum, mii taha ääši täsiárvusâžžân já ucceeb kolonialistsâžžân. Tääl sämmilijn lii tile tubdâđ huolhijd ige áinoo nomâttum olmooš lah kovvejeijee, táválávt eenâblovo olmooš.
Láávu čapisvielgis čuovâkoveh tuálvuh moonnâm ááigán, uáivičáitálâhvviste neelji šeermâ videoinstallaatioh (Marja Helander já Mauri Lähdesmäki) pelestis čáittá taan peeivi sämmilâšvuođâ maaŋgâpiälálávt. Sympaatlâš videoh fäŋgejeh keččee! Puáris čáitálduvâst uápis vyehi tuáimá ain: iveääigih pirâstiteh kulttuur kaskoo viste, já luándu já kulttuur láá nuhâmettum ohtâvuođâst nubijdis. Čuovis, mučis, saijaas já čielgâ visteest máášá kuhháá. Tot oro faalâdmin ubâ paje maidnii uđđâsijd keččâmnáál.
Kielâ- já kulttuurvázáttuvâst pääcih mielân eromâšávt kárttákove Muddusjäävri palgâs kuávlu julmes vyevdičuopâttuvâst já anarâškielâg tihtâ tekstân já jiennân kielâ maassâdväldimist. Kuohtui peht čiärustuvá, mut eres suujâ tááhust.
Stuorrâ juávkku čepis áámmátulmuin lii lamaš fáárust olášutmin čáitálduv. Lieggâ kijttoseh puohháid hirmâd fijnâ uđđâ čáitálduvâst, mii kunnijât sämmilij uáinu!
Hirmâd pyeri luuhâđ iärásij feerimijn taan čáitálduvâst! Pessim jieš keččâđ tom jotelávt čoođâ eskinpalij já kale mun-uv váhá čiärustuvvim, ko oroi, ete viijmâg tobbeen uáinoo meiddei munjin uáppásub sämmilâšvuotâ já ton oles aldanemvyehi tegu puovtij tom aldeláá muu sämmilâžžân. Madâräijih eeji kove jiem innig kavnâm kale, kenski tot ij innig lah tobbeen 🙂
Takkâ Neeta! 🙂 Jisba tun-uv peesah forgâ ráávhust moonnâđ čáitálduv čoođâ já vuáijuđ vala eenâb – toos kal mana veikâ ubâ peeivi. /Henná