Heidi Väätänen
Chloé S:n sanakirja (Gummerus, 2022)
Kielâtieđâ já mannekiinmaailm siämmáá romanist? Heidi Väätänen vuosmuš roomaan ovtâstit kyehti eresláván maailm, mut nuorâi čuolmah láá siämmáámuđusiih, veikâ ličij nuorâ kielâtotkee Helsigist, Li, teikâ uđđâ mannekiin Murmanskist, Chloé.
Sämičolmijd mielâkiddiivâžžân taam roomaan taha eromâš fáddá: lappum já vájáldittum uccâ nuorttâmeerâsyemmilâš kielâ (kirječällee mielâkuvviittâs), mon nuorâ kielâtotkee Li vahâgist kávná. Ulmuuh láá joskâm tom sárnumist Stalin vááinui ääigi, mut Chloé ákku máttá tom vala. Sämmilâžžân poovčâst luuhâđ návt traagisâš kielâmainâs, tanen ko tot lii tuotâ sämikielâi historjást. Väätänen lii kuittâg luhostum čäälliđ mainâs mahtnii kepisin luuhâđ: Chloé S muštâl sorolii-uv aašij pirrâ ton uáinust, ete eellim juátkoo. Stijâ lii joba váhá lakonisâš, mut tievâ uáinilis huámmášuumijn ulmui lattiimist, mielâst, mielâtiervâsvuođâst, kielâin já historjást.
Historjá já kielâ tutkâm paaldâst joteh nuorâ mannekiin fiäráneh mannekiinmaailmist, já kielâtotkei filosofiajurdui paaldâst lohhee kulá, maggaar lii luhostum mannekiinkove. Moonnâm ääigih já tááláá äigi siämmáá luuhijn kiäsut lohhee luuhâđ ovdâskulij. Chloé ááhu muštoh eenikielâstis piejih smiettâđ, mon luholâš uážžu leđe, ko anarâškielâ lii vala ellee kielâ, mon puáhtá huolhijguin kevttiđ. Roomaan paajeed meid motomij kielâtotkei jurduid, ete uccâ kielah uážžuh jäämmiđ ráávhust tanen ko toi siäiluttem já iäláskittem ij lah ton korrâ pargo árvusâš, mut mun uccâ kielâ sárnon uážum tiäđust-uv leđe eres uáivilist.