Henná Aikio – Vile Máárjá Vile Henná lii anarâškielâ- já suomâkielâ máttáátteijee, kote áásá Oulust, mut viättá luámuidis Ijjäävrist suuvâs päikkikuávlust. Anarâškielâ iäláskittem lii suu vááimu äšši. Pärnin suu väividij, ko säävnist ij pyevti luuhâđ kiirjijd. Jis koijâdah sust, maid sun lijkkoo mottoom kirjeest teikâ elleekooveest, váárut: sáátáh finniđ vástádâssân tijmepele kukkosii luvâlduv. Sust puáhtá…
Artihkkalat
Kuhes, mut ij tuáivuttemes mätki suáđi suoivuin
Almostum Loostâš-lostii numerist 4/2021 Rosa Liksom: Väylä (Like 2021) Taiđuu maaŋgâpiälálâš miäštár Rosa Liksom lii čáállám jiejâs puoh pyeremus roomaan. Iä oovdebááh kirjehkin lah hyeneh lam, iä eissigin, já liihân sust jo ohtâ Finlandia-palhâšume-uv Hytti nro 6 –romanist. Suu uđđâsumos, Väylä, tuálvu lohheid Tuárnusjuhâleevi kuávlukielân tegu oovdeb-uv roomaan Everstinna (Like, 2019), já siämmáánáál tot kovvee…
Ođđa Siiddas oaidnit dialoga dološ ja dálá áiggi gaskkas
“Sámemusea ja Badje-Sámi luondduguovddáš Siidda oktasaš čájáhus, Enâmeh láá mii párnááh, rahpá ja dulko eatnamiid gerddiid sápmelaš kulturbirasdoahpaga bokte. Dan mielde luondu ja kultuvra leaba diktásit čatnaluvvon oktii. Sápmelaš kulturbirrasis oktavuohta eatnamii ja birrasii huksejuvvo árbedieđu ja árbevieruid bokte. Sápmelaš árbedieđu muitu lea guottán badjel luonddu ja servoša nuppástusaid sohkabuolvvas nubbái. Čájáhusa kultursisdoaluin guorahallet mo…
Enâmeh láá mii párnááh ovtâstit puárrás já uđđâs
“ Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhteinen näyttely, Enâmeh láá mii párnááh, avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Saamelaisessa kulttuuriympäristössä yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Saamelainen muistiteto on kantanut luonnon ja yhteiskunnan muutosten yli sukupolvesta toiseen. Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohdimme, miten…
Manin mii dárbbašit sámegielat kulturblogga?
Mis leat čeahpes sápmelaš girječállit, juoigit, govvadáiddárat, dánsut, musihkkarat, neavttárat, diktačállit ja dutkit, muhto ii nuge árgabeaivválaš gulahallankultuvrra dáidagis. Munno blogga ulbmilin lea doaibmat ságastallanbirrasin sihke fállat oaidninvugiid ja addit tipsaid dáidagis ja kultuvrras – kulturelitismma haga. Bloggas moai bukte ovdan iešguđetlágan dujiid, dáiddaárvvoštallamiid ja jearahallamiid. Blogga gieđahallá sámekultuvrra, muhto maid váldokultuvrraid sápmelaš geahččanguovllus, sámečalmmiiguin…
Mondiet mij tarbâšep sämikielâg kulttuurblogi?
Mist láá čepis sämmilâš kirječälleeh, livđojeijeeh, kovetaidâreh, tánssájeijeeh, musikkáreh, čaittâleijeeh, tihtâčälleeh, tyejičeepih já totkeeh, mutâ argâpiäiválâš kirjálâš savâstâllâmkulttuur taiđust ij lah nuuvtkin. Blogi ulmen lii faallâđ savâstâllâmpirrâs, uáinuid já oonâid kulttuur já taiđuu pirrâ – kulttuurelitismijttáá. Muoi almostitteen om. oovdânpyehtimijd kiirjijn, árvuštâlmijd já sahhiittâlmijd. Blogist muoi tárkkojeen sämmilâš kulttuur mut meiddei váldukulttuur (-kulttuurijd) sämmilâš uáinust,…