Ann-Helen Laestadius Varkaus (S&S, 2022. Jurgâlâm Laura Kulmala) lii väljejum Ruotâ ive kirjen 2021 já almostuvá cuáŋuimáánust Netflixist elleekovveen. Maainâs muštâl Paje-Ruotâ puásuituálu háástuin iänááš päärni já nuorâ nissoon, Elsa, uáinust. Páihálâš almai taha puásuiulmui eellim vaigâdin ko suáláád poccuid, iäge virgeulmuuh lah kiddiistum tutkâđ ääši. Anarâš Martta Alajärvi lii luuhâm Varkaus-roomaan ovdil elleekove uáinám…
Tag: sämikielâ
Sämikielâ kulloo já kulá makkuuttâsohjelmijd-uv – Mihkku Laiti mätki Talentist puátá elleekoveteatterijd
Petteri Saario stivrim Kuovsâkkâsâi ráppájeijee (Revontulten räppäri, DocArt 2023) puátá elleekoveteatterijd uáinimnáál njuhčâmáánu 24. peeivi. Tot muštâl ucjuvlâš ráppájeijee Mihkku Laiti määđhist Talent-kištoost. Elleekove ij lah tuše Talent já muusik rähtim pirrâ peic meiddei tast, maggaar lii leđe sämmilâš nuorâ já šoddâđ meridiđ, maid haalijd porgâđ eellimstis. Petteri Saario lii pegâlmâs suu luándudokumentelleekuuvijn (om. Jokiemme…
Mii lii tuotâ já mii lii mielâkuvviittâs?
Jis kirječällee já uáivipersovn jiešvuođah sulâstiteh nubijdis, te lohhee lohá mielâstis roomaan faktan. Anna Idström Taivaankalat (Ateena 2022) uáivipersovn Laura lii kielâtotkee, kote totká anarâškielâ idiomijd tego Anna Idström jieš lii porgâm. Sáttá leđe vaigâd luuhâđ roomaan nuuvt, ete ij usâččii ohtâvuođâ Idström elimân, ko Laura ij peesâgin náguskirje čáállám maŋa ovdâskulij pargoelimist. Roomaan lii…
Párnáikirjálâšvuotâ lii tievâ máhđulâšvuođâin
Mun lam oppâm anarâškielâ eskin rävisolmožin. Ive 2007 iä lamaš vala ennuv kirjeh (iäge kale kielâkuursahkin) anarâškielân, ko mun meridim, ete lii äigi väldiđ iäččán eenikielâ maasâd. Nuuvtpa mun luoihâttim puoh puáris párnáikirjijd, moh lijjii kirjeráájust, om. Morottaja Maati jurgâlem Inga Borg Puppâ (Blubbe)-kirjijd, já algâttim muu kielâpálgá toiguin. Ive 2016 munjin šoodâi nieidâ, kiäs…
Láá-uv uccâ kielah teháliih?
Kielâtieđâ já mannekiinmaailm siämmáá romanist? Heidi Väätänen vuosmuš roomaan ovtâstit kyehti eresláván maailm, mut nuorâi čuolmah láá siämmáámuđusiih, veikâ ličij nuorâ kielâtotkee Helsigist, Li, teikâ uđđâ mannekiin Murmanskist, Chloé.
Timmâ dekkarih kesikirjen – Hená oonah
Ko mun nuorâvuođâst sirdojim kirjeráájust meddâl párnái já nuorâi uásáduvâst rävisulmui uásádâhân, kavnim vuossâmužžân Agatha Christie. Mun lam ton rääjist lijkkum luuhâđ dekkarijd, mut tááláá ääigi luuvâm mielâstân mahtnii “nánnáás” dekkarijd. Hirmâd julmes mainâsijd jiem innig haalijd luuhâđ. Taa motomeh dekkarirááiđuh, moin šadda mahtnii pyeri mielâ. Alan Bradley Flavia de Luce -ráiđu vuosmuš roomaan lii…
Gii lea Ingá?
Ingá Musta – Váábu Maati Uulá Irján Inká lea birasáššedovdi ja jođiha iežas konsultafitnodaga. Ingá lea Anáris eret, ja nubbi ruoktu sus lea Helssegis. Inggá soga giella lea anárašgiella, muhto son ieš lea oahppan hállat davvisámegiela. Mánnán Ingá logai sávnnis ja skuvlii váccedettiinis beroškeahttá gieldagiin. Son fitná dávjá teáhteris ja dánsunčájáhusain. Sus leat álo bealljebilttut…
Kii lii Henná?
Henná Aikio – Vile Máárjá Vile Henná lii anarâškielâ- já suomâkielâ máttáátteijee, kote áásá Oulust, mut viättá luámuidis Ijjäävrist suuvâs päikkikuávlust. Anarâškielâ iäláskittem lii suu vááimu äšši. Pärnin suu väividij, ko säävnist ij pyevti luuhâđ kiirjijd. Jis koijâdah sust, maid sun lijkkoo mottoom kirjeest teikâ elleekooveest, váárut: sáátáh finniđ vástádâssân tijmepele kukkosii luvâlduv. Sust puáhtá…
Kuhes, mut ij tuáivuttemes mätki suáđi suoivuin
Almostum Loostâš-lostii numerist 4/2021 Rosa Liksom: Väylä (Like 2021) Taiđuu maaŋgâpiälálâš miäštár Rosa Liksom lii čáállám jiejâs puoh pyeremus roomaan. Iä oovdebááh kirjehkin lah hyeneh lam, iä eissigin, já liihân sust jo ohtâ Finlandia-palhâšume-uv Hytti nro 6 –romanist. Suu uđđâsumos, Väylä, tuálvu lohheid Tuárnusjuhâleevi kuávlukielân tegu oovdeb-uv roomaan Everstinna (Like, 2019), já siämmáánáál tot kovvee…
Enâmeh láá mii párnááh ovtâstit puárrás já uđđâs
“ Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhteinen näyttely, Enâmeh láá mii párnááh, avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Saamelaisessa kulttuuriympäristössä yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Saamelainen muistiteto on kantanut luonnon ja yhteiskunnan muutosten yli sukupolvesta toiseen. Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohdimme, miten…